Joo, onnistuin taas vaihteeks hukkaamaan gmail salasanani (+bloggerin siinä samassa), jote kesti
pikkusen että sain sen takaisin.
Se nyt on kuitenkin menneen syksyn juttu, sillä sain salasanani juuri toimimaan. Sen sijaan se mikä nyt on ajankohtaista on se, että joulu tule ja elämä jatkuu.
Joulun tulon myötä tuli vastaan tehtävä "joululahjat". Lähdinkin toteuttamaan sitä erään ystäväni kanssa suureen Kouvosto liittoon. Otin mukaan myös kameran ja päätin kokeilla sen käyttöä pitkästä aikaa. (Blogissa olevat valokuvat ovat muokattuja!)
On ihmeellistä miten kaikki kaupat saavat aivan uuden tunnelman jouluna. Jotenkin en itse nää siellä kiirettä, vaan joulumielen luomaa iloa. Tosin tietyssä mielessä en arvosta joulu krääsää niin paljon. Kuitenkin se kuinka kaikkialla on valoisaa ja kaunista on todella hämmentävää.
Lahjojen hakkiminen on kyllä yksi joulun hauskimmista asioista. Ja eiköhän antamisen ilo ole kaikille tuttua? Ja onhan lahjojen saaminenkin mukavaa. Kuitenkaan se ei ollenkaan ole joulun ydin. Ei ainakaan minulle.
Minulle joulun ydin syntyy monista asioista. Siitä kun leivotaan joulutorttuja ja pipareita, siitä kun on paljon valoa, siitä kun veljet tulevat kylään, siitä, että läheiset pyörivät harvinaisen paljon mielessä. Ja se mitä yhtenä asiana eniten joulusta odotan, aatto hartaus. Kuinka hassulta se kuulostaakin, minä odotan sitä.
Sitten muihin asioihin. Yhdeksännen luokan myötä tuli kuvaan seuraavan opiskelu paikan miettiminen. Olemme siis vierailleet monissa eri kouluissa ja 2 ensimmäistä haku kohdettani alkavat olla varmoja. Tahtoisin kovasti opiskelemaan kuva artesaaniksi ja se on näillä näkymin ykkös valintani. Pelkään kuitenkin, etten selviä pääsykokeista, saati pääse koko kokeisiin. Koulu on nimitytäin todella mennyt vain alamäkeen. Näyttäisi pahasti siltä, että yli puolet numeroistani putoavat. Pelkään todella, millainen joulu todistuksestani tulee, en vain ajattele sitä paljonkaan.
Välitodistus ei kuitenkaan ole ainut ongelmani.Olin vielä muutama viikko taakseppäin todella maassa. Syysmasennus puraisi pahimman kerran ='D. Onneksi joulun tulo sai sen lievenemään. Viikonpäästä olisi tarkoitus mennä erään ystäväni luo viettämään pikkujoulua monen muun kaverini kasnssa. Tiedän, että se tulee piristämään minua todella paljon, mutta samalla stressaan vähän kaikkea pakkaamisesta aikatauluihin. Siitä tulee kyllä varmaan paras pikkujoulu ikinä <3.
Sarjakuva asioista sen verran, että aloitin erään uuden sarjan nimeltään "if". Oli todella vapauttavaa saada se alulleen, sillä olen miettinyt kyseistä sarjaa pitkään. Hahmottelin kerran jotain random hahmoa, jonka nimesin "Nao"ksi pian keksin tehdä hänestä masentuneen ja ongelmissa olevan nuoren. Jossain välissä keksin myös "Rixu"sun, josta oli tarkkoitus tulla tarinan päähenkilö.
Tarina menee siis niin, että
Rixu jolla on kaikki hyvin tapaa Naon jolla kaikki on huonosti. Rixu päätyy auttamaan Naoa ja niin tarina lähtee etenemään Rixulla tarkoituksena pelastaa Nao, Naolla toiveena voida vain luovuttaa, ilman että asiasta tehdään isompaa numeroa. Asiaa kuitenkin vaikeuttaa se, että kaupunki jossa kaksikko asuu, on pahoissa ongelmissa. Nao ei siis todellakaan ole ainut jolla "ei nyt ihan suju". Onko mahdollista pelastaa kaikkia, tai onko siinä edes järkeä?.
Siinä tulikin "vähän" asiaa... Eikä tullut kerrottua läheskään kaikkea, mutta koetan saada nyt päivitettyä "hieman" useammin ='D.
HYVÄÄ JOULUN AIKAA!
